Eikä, olen ollut kuin naantalin aurinko ja hymyilly typerästi eilisillasta asti. Olin näet treeneissä taas. Treeneissä tuntui menevän normaalia surkeammin, joten putosin aika monesti pelistä pois (tämä nyt ei kuitenkaan ollut oleellisin asia). Minulle tosin jäi enemmän aikaa vilkuilla ihastustani, ja sain todeta että hänkin tuntui oikein katselevan minua useastikin. Yksi todella hyvä esimerkki oli se, kun hän oli pudonnut minua aiemmin, jonka jälkeen sitten minäkin putosin (daa..) ja menin hänen seuraansa odottamaan pelin loppua. Mutta sitä ennen, kävellessäni kohti ihastustani vilkuilin taas häntä, ja hän taasen katsoi minua koko matkan kunnes istuin hänen viereensä, eikä sinä aikana irroittanut katsetta ollenkaan peliin kuten ihmiset yleensä tekevät. Kun sitten istuin hänen viereensä, hän alkoi taas hieman juttelemaan niitä näitä, ihana kun on.

Treenien loputtua, hän oli aika valmis lähtemään kotiinsa päin. Sitä ennen hän kuitenkin tuli minua kohti, ja aavistin että hänellä oli minulle jotain asiaa. Se olikin aika yllätys mitä hän sanoi; hän kertoi käyneensä katsomassa minun piirrustuksiani netissä, ja sanoi että piirsin hienosti. Tuo oli aikamoinen pommi, ja se pisti minut täysin sanattomaksi. Minä tosiaan olen laittanut nettiin muutaman piirrustuksistani, mutta sen paikan osoitteen, johon olen julkaissut töitäni, niin olen pistänyt esille vain irc-galleriaan yhteen kuva-albumeihini. Eli hän on pakostikin käynyt tunnuksellani, ja ties kuinka monta kertaa, ja kuinka kauan!! Mutta ihaninta tässä oli se että hän piti piirrustuksistani... <3

Pitäisiköhän alkaa jo pikkuhiljaa uskomaan että voisi pitää minusta enemmänkin kuin luulen, tai toivon...?